Suomessa asuvana töihin Espanjaan – verottaako Suomi?

Marja-Leena Gutiérrez  |  3.3.2019

Pääsääntö

 

Pääsääntö on, että Suomessa vakituisesti asuva maksaa Suomeen veroa tavalliseen tapaan myös Espanjassa ansaitusta palkastaan. Samalla kuitenkin hyvitetään Espanjaan maksetut verot.

 

Suomen tuloverolain mukainen kuuden kuukauden sääntö

Yleistä

Suomessa yleisesti verovelvollisen niin Espanjassa, kuin ylipäätään ulkomailla työskentelystä saama palkkatulo saatetaan katsoa erityisen kuuden kuukauden säännön perusteella Suomessa verovapaaksi. Tämän Suomen tuloverolakiin sisältyvän säännön mukaan palkkatulo voi olla verovapaata seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • Ulkomailla oleskelun syy on työskentely.
  • Kyseinen työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, eikä verovelvollinen oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuusi päivää työskentelykuukautta kohden.
  • Työskentelyvaltiolla on verosopimuksen mukaan verotusoikeus kyseisestä työskentelystä saatuun tuloon, jos Suomen ja työskentelyvaltion välillä on tuloverotusta koskeva sopimus.

Kuuden kuukauden sääntö ei sovellu suomalaiselta julkisyhteisöltä saatuun palkkaan, eikä myöskään suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa tehtyyn työhön.

 

Palkka

On tärkeää huomata, että kuuden kuukauden sääntö soveltuu vain palkkaan. Siten sitä ei sovelleta esimerkiksi liikkeen- ja ammatinharjoittajana saatuun tuloon.

Tavanomaisen palkan lisäksi kuuden kuukauden sääntö soveltuu esimerkiksi vuosilomapalkkaan, lomakorvaukseeen sekä bonuspalkkioihin edellyttäen niiden perustuvan ulkomailla tehtyyn työhön. Sääntö voi myös soveltua vastaavalta ajalta kertyvään optioetuun.

 

Ulkomaantyöskentelyn johtuminen työnteosta

Ulkomaille lähdön todellisen syyn on oltava verovelvollisen työskentely. Siten jos oleskelu johtuu esimerkiksi perhesyistä tai ulkomailla oleskelua edellyttämättömästä etätyöstä, ei kuuden kuukauden sääntö sovellu.

 

Ulkomaantyöskentelyn kesto

Kuuden kuukauden säännön mukaiseen aikaan lasketaan tosiasiallinen työskentelystä johtuva aika. Aikaa ei lasketa kalenterikuukausikohtaisesti. Sitä ei ole myöskään sidottu kalenterivuoteen. Siten kuuden kuukauden sääntöä on mahdollista soveltaa, jos esimerkiksi Espanjassa oleskellaan 15.5.2019 – 14.11.2019. Jos ulkomaantyöskentely on suunniteltu vain kuuden kuukauden mittaiseksi, ajanjakso ei voi kuitenkaan päättyä lomaan eikä alkaa lomalla.

Ulkomaantyötulo ei kuitenkaan ole veronalaista tulona, jos ulkomaantyöskentely ei ole kestänyt oletettua vähintään kuuden kuukauden aikaa siksi, että se on päättynyt painavasta, verovelvollisesta ja hänen työnantajastaan riippumattomasta, odottamattomasta syystä (esimerkiksi oma tai perheenjäsenen vakava sairastuminen). Toisaalta on huomattava kuuden kuukauden säännön soveltumisen saattavan tällöin estyä siitä syystä, ettei työskentelyvaltio voikaan verosopimuksen nojalla verottaa työskentelystä saatua tuloa.

Kuuden kuukauden säännön soveltuminen ei periaatteessa esty siksi, että työskentelymaa vaihtuu. Käytännössä kuitenkaan työskentelyvaltiota ei voi vaihtaa kovin usein, jos työ tapahtuu verosopimusvaltioissa ja työnantaja on Suomesta.

 

Suomessa oleskelu

Kuuden kuukauden sääntö asettaa rajoituksia myös Suomessa oleskelulle ulkomaantyöskentelyn aikana. Verovelvollinen voi oleskella Suomessa keskimäärin enintään kuutena päivänä kutakin täyttä ulkonaantyöskentelykuukautta kohti. Jos ulkomaantyöskentely kestää esimerkiksi 12 kuukautta, Suomessa voi oleskella yhteensä enintään 72 päivää.

On huomattava, että etukäteen niin sanottuja Suomi-päiviä voi viettää enintään 60, ja oleskelun jälkeen verovelvollisen on palattava ulkomaille jatkamaan ulkomaantyöskentelyä. Tämä on otettava huomioon esimerkiksi kesälomaa suunniteltaessa. 

Suomessa käyntien syyllä tai käyntikertojen lukumäärällä ei ole merkitystä. Siten myös ulkomaantyöhön liittyvät Suomessa käynnit lasketaan mukaan Suomi-päiviin.

Jos on kyse pitkästä ulkomaantyöskentelystä, Suomi-päivien määrä saattaa ylittyä osasta, muttei koko ulkomaantyöskentelyajasta. Tällöin siltä ajalta saatu palkka on verovapaata, johon verovapauden edellytykset täyttyvät.

Yllä todetusta huolimatta ulkomaantyöskentelyn ei katsota keskeytyvän, jos ylimääräinen Suomessa oleskelu johtuu pakottavasta, verovelvollisesta ja hänen työnantajastaan riippumattomasta, odottamattomasta syystä, ja jos verovelvollinen tällaisen Suomessa oleskelun jälkeen palaa työskentelyvaltioon jatkamaan kyseistä ulkomaantyöskentelyä.


Työskentelyvaltion verotusoikeus

Kun Suomen ja työskentelyvaltion välillä on tuloverotusta koskeva verosopimus, kuuden kuukauden sääntöä voidaan soveltaa vain, jos työskentelyvaltiolla on verosopimuksen mukaan oikeus verottaa siellä tehdystä työstä saatu palkkatulo. Verosopimusten mukaan työskentelyvaltiolla on pääsääntöisesti oikeus verottaa palkkaa, joka saadaan siellä tehdystä työstä.

Työskentelyvaltion ollessa Espanja kuuden kuukauden sääntö saattaa jäädä soveltumatta Espanjassa siksi, ettei oleskelu Espanjassa ylitä 183 päivää. Kyseisen oleskeluajan ylittymisellä on merkitystä silloin, kun verovelvollinen ei työskentele Espanjassa espanjalaisen yrityksen palveluksessa, eikä työskentely myöskään liity Espanjassa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan. Jos siis nämä edellytykset puuttuvat, ja oleskelu Espanjassa jää esimerkiksi 180 päivän pituiseksi, ei kuuden kuukauden sääntö ei voi ylipäätään soveltua Espanjassa työskentelyyn – ei vaikka verovelvollinen välittömästi Espanjan työskentelyn päätyttyä jatkaisi työskentelyään esimerkiksi Ranskassa.

 

Kuuden kuukauden säännön soveltamisedellytykset kannattaa varmistaa huolellisesti

Suomessa vakituisesti asuva voi tietyissä tilanteissa hyötyä jopa merkittävästi siitä, ettei Suomi verota hänen ulkomailla työskentelystä saamaansa palkkaa. Kuuden kuukauden säännön soveltamisedellytysten täyttymisen suhteen on kuitenkin syytä olla erittäin huolellinen.

Esimerkiksi se, mitkä päivät katsotaan verotuskäytännössä Suomi-päiviksi voi tulla yllätyksenä, jos asioista ei oteta huolellisesti etukäteen selvää. Vastaavasti on syytä olla tarkka muun muassa sen suhteen, mitkä ovat sellaisia palkaksi katsottavia suorituksia, joihin kuuden kuukauden sääntö voi soveltua.

Ulkomaantyöskentelyä suunniteltaessa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota työsopimuksen laadintaan. Hyvin laaditun työsopimuksen avulla verovelvollinen voi esimerkiksi tarvittaessa osoittaa Suomen verohallinnolle, että tietty suoritus liittyy kuuden kuukauden säännön mukaiseen työhön.

 

Vastuuvapauslauseke: Artikkeli on tarkoitettu ainoastaan tiedottamiseen. Yksittäisen asiakkaan tilanteen kartoitus ja ratkaisujen löytäminen edellyttää aina hänen henkilökohtaisten olosuhteiden huolellista analysointia.

    Yhteydenotto

    (Tähdellä * merkityt kohdat ovat pakollisia täyttää)



    Perintöä Suomesta ja Espanjasta

    Perintöä Suomesta ja Espanjasta? Tiedätkö, miten ja missä järjestyksessä asiat hoidetaan? Ei huolta, me tiedämme.

    Espanjan ja Suomen veroilmoitukset – ajankohtaisia asioita ja tärkeää huomattavaa

    Veroilmoitukset ovat taas ajankohtaisia sekä Espanjassa että Suomessa. Verovelvollisen tulee huolehtia mm. siitä, että oikeat tiedot annetaan määräajassa. Suomalaisten on erittäin tärkeää tiedostaa Espanjan verotusmenettelyn sudenkuopat ja sen merkittävät erot Suomen verotusmenettelyyn nähden.

    Verottaako Suomi vai Espanja ankarammin? Entä tuoko muutto Suomesta Espanjaan verohyötyä?

    Marja-Leena Gutiérrez  |  22.11.2019 Suomen verotuksen tasoa pidetään kansainvälisen vertailun valossa korkeana. Onhan ansiotulojen verotus Suomessa ankaraa, samoin pääomatulojen verokannat ovat korkeat. Myös perinnöistä moni joutuu maksamaan veroa. Toisaalta...

    Espanjan ja Suomen välinen uusi verosopimus – mikä todella muuttuu?

    Uutta verosopimusta sovelletaan tammikuun alusta 2019 lukien. Aihe on kuitenkin puhuttanut jo kauan, koska erityisesti Espanjassa vakituisesti asuvien eläkeläisten verokohtelu muuttuu. Uuden verosopimuksen yksityiskohdat ovat silti jääneet vähälle huomiolle. Myös se, mitä kaikkea uusi verosopimus suomalaisille merkitsee, on jäänyt suurimmalle osalle melko epäselväksi

    Suomen ja Espanjan perhevarallisuuslainsäädännössä merkittäviä eroja

    Kun perintöasiat liittyvät sekä Suomeen että Espanjaan, perittävän on tärkeää ottaa niistä ajoissa selvää asioidensa järjestämiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Puolisoiden kohdalla on huomattava, että lesken asemaan vaikuttaa sekä aviovarallisuus- että perintölainsäädäntö.

    Espanjan tuloverokannat

    Espanjassa luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan ns. yleiseen veropohjaan kuuluviin tuloihin ja ns. säästötulojen veropohjaan kuuluviin tuloihin

    Uuden Espanjan kodin osoittautuminen homepesäksi

    Koskeusvaurioihin on tärkeää reagoida välittömästi. Kaupanteon jälkeen ilmenevien kosteusvaurioiden oikeudellinen arviointi riippuu virheen merkittävyydestä

    Kiinteistöjen vuokraus Espanjassa

    Espanjassa keskeinen asuntojen ja toimitilojen vuokrausta koskeva laki on Ley 29/1994 de arrendamientos urbanos. Kyseinen laki erottaa selkeästi toisistaan vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitetun asunnon vuokraustoiminnan (arrendamiento de vivienda) muusta vuokraustoiminnasta (arrendamiento para uso distinto de la vivienda). Soveltamisalan ulkopuolelle jää mm. maatilan vuokraus. Alla käsitellään tarkemmin erityisesti asuntojen vuokraustoimintaa.

    Ulkomaankomennus Espanjaan voi tuoda merkittävän verohyödyn

    Espanja on ulkomaankomennusten osalta verotuksellisesti mielenkiintoinen maa. Vaadittujen edellysten toteutuessa sovelletaan kiinteää 24 prosentin verokantaa.

    Unohditko kotitalousvähennyksen Espanjassa teetetystä työstä?

    Suomen verotukseen liittyvää kotitalousvähennystä hyödyntää suuri joukko suomalaisia. Moni ei kuitenkaan tiedä sen soveltuvuutta myös Espanjassa teetettyyn työhön

    Huoneiston omistajan vastuu vesivahingoista Espanjassa

    Espanjassa huoneiston omistajan vastuu vesivahingoista eroaa merkittävästi suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkaan vastuuseen verrattuna. Tähän on kiinnitettävä huomiota jo asunnon ostovaiheessa.

    Suomessa asuvana töihin Espanjaan – verottaako Suomi?

    Periaatteessa Suomessa asuva maksaa Espanjassa ansaitusta palkastaan veroa Suomeen. Erityisen kuuden kuukauden säännön soveltuessa palkka on kuitenkin Suomessa verovapaata.

    Kiinteistökauppa Espanjassa

    Espanjalainen kiinteistökauppa poikkeaa merkittävästi suomalaisesta. Tämä pätee sekä selvitettäviin asioihin että varsinaiseen kaupantekoprosessiin. Alla käsitellään espanjalaisen kiinteistökaupan erityispiirteitä ostajan näkökulmasta.